Kotimaan matkailua
Näyttelykesä käy kuumana ja viikonloppuisin on jopa reippaasti valinnan varaa, mihinpäin Suomen maata suunnata näyttelyreissulle. Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna vei tiemme Juvalle Harry Tastin arvosteltavaksi. Kerrassaan helteinen päivä, tuntui ettei ilma värähtänytkään. Rico esiintyi ERI:n ja SA:n arvoisesti ollen juniori urosten 2 ja PU3 vara-sertin kera. Arvostelu kuului näin: "15kk ryhdikäs ja tasapainoinen juniori. Rungossa oikeat mittasuhteet. Kuono liian lyhyt suhteessa kalloon. Etukäpälät seistessä ulkokierteiset. Raajoissa voimakkaat kulmaukset. Hyvin kehittynyt, pitkä rintakehä. Erinom. karvan laatu ja kunto. Etuliikkeet vielä ahtaat."
En jaksanut ajella samaa reittiä takaisin ja niinpä päätin ajaa Asikkalan ja ihastuttavan Vääksyn kanavan kautta. Sinne saapuessamme aloin ihmetellä paikalla olevien autojen määrää. Autosta noustuamme alkoi kuulua tutun kuuloista musiikkia. Ei muuta kun katsomaan, ja Fintelligenshän se siellä oli ilmaiskonsertissa keikalla. Sielläpä sitten jammailimme Ricon kanssa keikan loppuun. Jo Viron reissulla oli havaittavissa, että Rico on niin lungi kaveri, jonka voi ottaa mukaan ihan mihin vain. Niinpä tuollakin innoissaan oli menossa mukana. Saipa vielä makkarakojun myyjältä itselleen ryynimakkaraa lahjaksi, kun olivat sulkemassa ja pari oli jäänyt tähteeksi.
Sitten olikin seuraava viikonloppu taukoa näyttelyiden suhteen ja tänään tie vei Pöytyälle Tanya Ahlman-Stockmarin arvosteltavaksi. Säätiedotus oli luvannut päivälle aurinkoa ja sadekuuroja. Niinpä aamulla auringon helottaessa täydeltä taivaalta laitoin hameen päälle ja hihaton paita tietty. Onneksi kuitenkin nappasin sadetta pitävän takin, nimittäin Pöytyällä tuli jo vettä kuin aisaa. Tuskaa. Ricolla iski kakkahätä ja turkki vähän pääsi kastumaan. Nurmi oli ajettu lähipäivinä biosilppuavalla koneella tietenkin ja niinpä oli turkki täynnä nurmikon silppua. Ei muuta kun koira pöydälle ja selvittämään. Varsinkin kun herra oli mököttänyt minulle edeltävän viikon tuotuani hänelle uuden leikkikaverin, kävi mielessä huikata kehäsihteerille, että me lähdetään kotiin. No ei nyt sentään, kun kuitenkin tunti ajettiin. Mamman jakamaton huomio teki terää ja kauniistihan Rico esiintyi. Loppupeleissä debyytti kotimaan nuorten luokissa meni kivasti: NUO ERI1 SA PU-4 VA-SERT! Arvostelu kuului näin: "Hyvänkokoinen uros. Oikeat rungon mittasuhteet. Voimakas kallo-osa. Hieman liikaa poskia. Hyvät silmät. Alaleuka saisi olla korostuneempi. Hyvä runko, riittävä raajaluusto. Oikean laatuinen karvapeite. Toivoisin yhden suuntaisemmat ja tasapainoisemmat etuliikkeet."
En jaksanut ajella samaa reittiä takaisin ja niinpä päätin ajaa Asikkalan ja ihastuttavan Vääksyn kanavan kautta. Sinne saapuessamme aloin ihmetellä paikalla olevien autojen määrää. Autosta noustuamme alkoi kuulua tutun kuuloista musiikkia. Ei muuta kun katsomaan, ja Fintelligenshän se siellä oli ilmaiskonsertissa keikalla. Sielläpä sitten jammailimme Ricon kanssa keikan loppuun. Jo Viron reissulla oli havaittavissa, että Rico on niin lungi kaveri, jonka voi ottaa mukaan ihan mihin vain. Niinpä tuollakin innoissaan oli menossa mukana. Saipa vielä makkarakojun myyjältä itselleen ryynimakkaraa lahjaksi, kun olivat sulkemassa ja pari oli jäänyt tähteeksi.
 |
| Mitä äijät, mikä boogie?? |
Sitten olikin seuraava viikonloppu taukoa näyttelyiden suhteen ja tänään tie vei Pöytyälle Tanya Ahlman-Stockmarin arvosteltavaksi. Säätiedotus oli luvannut päivälle aurinkoa ja sadekuuroja. Niinpä aamulla auringon helottaessa täydeltä taivaalta laitoin hameen päälle ja hihaton paita tietty. Onneksi kuitenkin nappasin sadetta pitävän takin, nimittäin Pöytyällä tuli jo vettä kuin aisaa. Tuskaa. Ricolla iski kakkahätä ja turkki vähän pääsi kastumaan. Nurmi oli ajettu lähipäivinä biosilppuavalla koneella tietenkin ja niinpä oli turkki täynnä nurmikon silppua. Ei muuta kun koira pöydälle ja selvittämään. Varsinkin kun herra oli mököttänyt minulle edeltävän viikon tuotuani hänelle uuden leikkikaverin, kävi mielessä huikata kehäsihteerille, että me lähdetään kotiin. No ei nyt sentään, kun kuitenkin tunti ajettiin. Mamman jakamaton huomio teki terää ja kauniistihan Rico esiintyi. Loppupeleissä debyytti kotimaan nuorten luokissa meni kivasti: NUO ERI1 SA PU-4 VA-SERT! Arvostelu kuului näin: "Hyvänkokoinen uros. Oikeat rungon mittasuhteet. Voimakas kallo-osa. Hieman liikaa poskia. Hyvät silmät. Alaleuka saisi olla korostuneempi. Hyvä runko, riittävä raajaluusto. Oikean laatuinen karvapeite. Toivoisin yhden suuntaisemmat ja tasapainoisemmat etuliikkeet."
Kommentit
Lähetä kommentti