Viikonloppu Tuusniemellä

Perjantaina oli aika ottaa suunta kohti Tuusniemeä ystäviemme luo. Perillä odotti jo ikkunassa Beagle-uros Ukko kolmea leikkikaveriaan. Mocca ja Ukko ovat vanhat painikumppanit ja sama meininki jatkui välittömästi kun päästiin asettautumaan. Ricolla meni perjantai-ilta poratessa vieressäni sohvalla, kun hänen kaveri leikkii toisen kanssa. Lopulta Rikkeli upotti päänsä protestiksi sohvatyynyjen väliin ja vei isäntäväen sympatiat osoittamalla mieltään ikkunasta ulos tuijottaen. Meno tasaantui siitä ja pieninkin otettiin tasapuolisesti porukkaan. Lisäksi Rico löysi Ukon lelukopan ja mitä ihanuuksia sieltä löytyikään: Veli Kani oli ylitse muiden.

  Lisämaustetta viikonloppuun toi naapuritalon koirien juoksut. Totesimme Miehen kanssa, että totta tosiaan ei uroksia ja narttuja saman katon alle, kun jo 100m matkan päästäkin tulevat sulotuoksut pistää sisälläkin pään sekaisin neljältä koiralta. Kastroitu Piidulakin pisti ulkona kunnon ulinat pystyyn ilmaa nuuhkien, isäntämies Ukko ulisi yötä päivää ja habanerot yritti käydä tökkimässä mua hereille muutaman tunnin välein yöllä "mamma pitäis päästä ulos".

  Sunnuntaina kävimme Tuusniemen ryhmänäyttelyssä Kristiina Ahlbergin arvosteltavana ERInomaisella tuloksella. Arvostelu oli jälleen mukavaa luettavaa: "Sopivan kokoinen juniori, jolla oikeat mittasuhteet. Hyvä kallo kauniit tummat silmät. Erinomainen pigmentti silmissä. Riittävä kuono, oikea purenta. Hyvä kaula, pysty lapa. Hyvä luusto. Runko kehitysvaiheessa, hyvät takakulmauksest. Hyvin hoidettu, kaunis turkki. Liikkuu ahtaasti takaa, muuten ok."

Yllätyksekseni netistä löytyi tutun näköinen heppu Royalettesin sivuilta...