Höyhensaarilla

Aristokraatit nukkuivat ennen kanssamme, kunnes loppukesästä tuli ilmeisesti valtataisto nukkumapaikasta. Tuolloin rupesivat öisin ajamaan toisiaan takaa makuuhuoneessamme ja pisteenä iin päälle merkkailivat MOLEMMAT. Niinpä tuli häätö alakertaan Johtaja-Nallen seuraan.

Rico oppi nuorella iällä sisäsiistiksi. Aina ei vielä kuitenkaan pitkää yötä pysty olemaan pissaamatta. Niinpä sitten kävi niin, että ilmeisesti Rico oli rappusten alapäästä yrittänyt vienosti ilmoitella sikeäuniselle kotiväelleen, että olis hätä. Kun sitten mitään ei tapahtunut ja hätä yltyi mahdottomaksi, oli pakko käydä paperilla. Siitä harmistuneena pääsi ilmoille aivan hillitön porun ulina. No sen mami kyllä kuuli ja kolisteli rappuset pää kolmantena jalkana alas unihiekat silmissään katsomaan mikä kauhea hätätila oikein on.

Tästä ilmeisesti Rico oppi, että kun ulvahtaa, nuo tulee. Jos mamin pitää herätä aamulla aikaisin, niin se kyllä tönii hereille vieläkin sikeämpi unisen Miehen, joka tulee katsomaan tilannetta. Kun nyt jälleen pari yötä sitten oli Miehen vuoro nousta vain löytääkseen iloisen Rikkelin: "Ai kiva, sä tulit. Nyt voin alkaa järsiä luutani", tuli yölliselle ulinalle piste ja Arwon Herrat muuttivat takaisin yläkerran makuuhuoneeseen.

Kaikki meni tosi ihanasti. Ei jahtausta, ei merkkailua - ilmeisesti parin kuukauden karkoituksen aikana se on todettu tarpeettomaksi. Kaksi todella onnellisen oloista Habaneroa päästessään Ihmistensä kanssa nukkumaan ja itsellekin ihana kääriytyä unille pehmeän koiran viereen!