Sieniretki

Näin jokinaika sitten metsässä hyvän kanttarellipaikan. Tänään töiden jälkeen poika ja koirat mukaan ja sienimetsälle. Olin täysin keskittynyt kanttarellien etsimiseen ja pitämään riemuissaan poukkoilevat koirat silmissäni. Yhtäkkiä takaani kuului: "Äiti, onko nuo suppilovahveroita?" No olihan ne! Ja mikä määrä pienellä alueella. Kerrassaan petollisesti sammaleiden sekaan kätkeytyneenä.

Habaneerojemme toiminnan keskipisteessä olemista rakastava luonne tuli taas hyvin esiin. Huudahdellessamme ihastuneina sammalta penkoen, piti heidän toki myös nähdä mikä aarre se siellä on. Nyt on yhdellä mättäällä sienimuhennosta, kun kaikki kolme pyyhälsivät sieni-apajamme päälle penkomaan. :-) Löytyihän sitä vielä muutama kanttarellikin, vaikka suppispainotteinen reissu tulikin...