Lähdimme viime perjantaina kevätretkelle ystäviemme luokse Tuusniemelle. Menomatkalla alkoi tuntua, että on reissulla paha karma. Kiireisen työpäivän jälkeen perhe ja koirat autoon. Tässä vaiheessa jo suunnitellusta tunti jäljessä. Sitten hiilenä kohti Kuopiota ja kuinkas sitten kävikään? Kuopion motarin alkupäässä kuului auton alta kova pamaus. Mietiskelin siinä että mahtoiko mennä rengas. Siihen mies, että "Äh ei varmana, et sais muuten ohjattua autoa noin hyvin". Kakistelin vastaan autonperän heijaavan kokoajan ja totesimme, että vaikka olemme keskellä moottoritietä, eikä tietoakaan seuraavasta exitistä, pakko ajaa auto sivuun ja tarkistaa tilanne. Rengas tyhjä. Automyyjän kehumat paikka-aineet peräkontissa koirien alla. Tietenkin. Onneksi habanerot häkissä ja Piidulle todella tiukkaan sävyyn "ODOTA!", ettei hyppää ilman lupaa autosta pois. Habanerojen häkki pientareelle. Piidu remmissä pientareelle (joku varmaan luuli, että hullu nainen pissattaa koiria keskellä moottoritietä). Piidu kiinni kaiteeseen ja Miehen kanssa renkaan kimppuun. Kehuttu renkaan paikkausaine renkaan sisään. Pumppu kiinni renkaaseen. Ilmaa laittaessa valkeni karu totuus. Rengas on räjähtänyt ja liima-aine pursuaa pihalle. Koirat takaisin kyytiin. Hinausautoa soittamaan. Pitkä odotus moottoritiellä. Lopulta hinausmatka Kuopioon lähimmälle Shellille, jossa Sauli jo odotteli renkaan kanssa.
B&B Ukkoon siis sisältyy näemmä auton huoltopalvelukin ja Tuusniemeltä varaosat löytyy vaikka vara-osaliikkeet olisivat jo kiinni.:-) Ihmettelin, miten koirat olivat niinkin rauhallisia. Pakostihan se on koiralle outoa olla moottoritiellä, kun rekat vain jylisevät ohi. Sitten kun raukat eivät mahtuneet hinausautoon, niin kolinaa ja kallistelua, kun autoa laitettiin hinausauton lavalle. Ihan rauhallisina tulivat habanerot jaloittelemaan Kuopioon päästyämme, heistä taitaa olla lohtua ja turvaa toisilleen häkissä matkatessaan. Piidu teki stopin "en tohon perälosteriin enää tuu" ja hyppäsi Saulin autoon. Lopulta myöhään illalla perillä. Viiden tunnin matka oli venynyt kahdeksaan tuntiin.
 |
| Bed&Breakfast Ukko |
Seuraavana päivänä oli Outokummun ryhmänäyttely, johon olin Ricon ilmoittanut. Aamulla herättely jätkää lenkille. Edellisiltaisen seikkailun vuoksi jäi pesu aamuun. Niinpä lenkin jälkeen pesu ja turkinlaitto. Menoksi. Näyttelyssä herraa ei sitten esiintyminen kiinnostanutkaan. Käveli kyllä, mutta seisomisesta ei tullut mitään. Läähätti vain hermostuneena, mikä ei kyllä ole Rikkelin tyylistä. Kehän jälkeen käpertyi viereen penkille ja nukkui loput kehät. Tuomari Hans Almgren tutki huolellisesti ja käsitteli koiria ihmisen parhaan ystävän arvoisella tavalla. Tuloksena EH seuraavanlaisella arvostelulla:"
Prefer a little bit longer foreface. High set ears, good jaws. The pigmentation could be deeper black. Enough neck, typical little falling croup, prefer little bit higher of legs of the length of body, typical hind movement, nice coat, need some more ring training."
Tuusniemen "Bahamalla" odottikin sitten synttärikuoharit ja cocktail-palat ihanan aurinkoisella terassilla. Jokainen koira sai mahtavan luun järsittäväksi. Viikonloppu meni auringosta nauttiessa. Terassilla oli auringossa +27oC. Habanerot nauttivat silminnähden köllöttelystä esi-isiensä ilmastoa muistuttavasta lämmöstä - aivan kuin haciendan patiolla konsanaan. Pidettiin mm. koko porukan leikkimieliset olympialaiset, paistettiin vohveleita ja grillattiin. Ihanan rentouttavaa, kiitokset tuusniemeläiset!
 |
| Nam! |
 |
| Nautiskelija piilopaikassaan... |
 |
| Auringonpalvoja |
 |
| Ukko tähystää |
Kommentit
Lähetä kommentti